Kulunut kevät toi suomalaiseen keskusteluun takaisin sanat huoltovarmuus ja varautuminen. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteista ja kriisioloista mahdollisimman pienillä haittavaikutuksilla. Varautuminen liittyy huoltovarmuuden suunnittelutyöhön, missä valtio, kunnat ja elinkeinoelämä pyrkivät yhdessä varmistamaan perusinfrastruktuurin toimivuuden aina ruokakauppojen logistiikkaketjuista lähtien. Suomen huoltovarmuus perustuu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Koronaepidemian yllättävä leviämisnopeus ja voimakkaat vastatoimet opettivat Suomelle monta asiaa. Ennen kaikkea meidän tulee ymmärtää, että kunnat ovat ensimmäisiä, jotka joutuvat reagoimaan häiriötilanteisiin, koska kaikki häiriö- ja poikkeustilanteet tapahtuvat aina jonkin kunnan alueella. Kunnat järjestävät merkittävän osan kuntalaisten peruspalveluista aina perusopetuksen järjestämisestä jätehuoltoon. Kuntien vastuu näiden palveluiden tuottamisesta ei poistu, vaikka ne olisi ulkoistettu yksityiselle sektorille tai kuntayhtymille. Kuntatasolla varautumista ei voida käsitellä vain pakollisena velvollisuutena, joka voidaan unohtaa valmiussuunnitelmien hyväksymisen jälkeen vaan varautumista pitää harjoitella ja kehittää.

Turun kaupunki on luonut toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat kriisi- ja poikkeusolojen varalta, joiden laatimisesta vastaavat toimialajohtajat. Valmiussuunnitelmissa on määritelty tärkeysjärjestyksessä kunnalliset palvelut, joiden toimivuus on taattava kaikissa olosuhteissa aina niihin tehtäviin, jotka voidaan tarvittaessa keskeyttää tai luopua.  Kunnallisen varautumisen haaste Varsinais-Suomessa on, että kunnat suunnittelevat valmiussuunnitelmansa pääosin itsenäisesti ja merkittävin varautumistyö tehdään vain suurimpien kaupunkien kesken, joilla on siihen resursseja.

Kevään poikkeustila osoitti sen, että yksin ei voi varautua. Tämän johdosta Varsinais-Suomen kuntapäättäjien on panostettava maakunnallisen valmiussuunnitelman laatimiseen, missä on julkishallinnon lisäksi otettu huomioon elinkeinoelämän sekä kansalaisjärjestöjen tarjoamat mahdollisuudet.

Matti Niskanen
Valtio- ja sotatieteiden maisteri
V-S:n Aluepelastuslautakunnan jäsen

Julkaistu 6.8.2020 TS: https://www.ts.fi/lukijoilta/5024910/Koronan+opetus+kunnat+eivat+voi+varautua+yksin+kriisioloihin